maanantai 14. syyskuuta 2015

Uskonto syntyy uskojista - ja säännöistä

Hyvä Juho,

huomaan, että olet ottanut jo tavaksesi jäljitellä menevien filosofien ajatusten juoksua. Vielä ehkäkin parempaa, olet ottanut ajatukset omiksesi. Siksi on viehättävää, että uskallat humalassa kirjoitella. Otan haasteen vastaan, ja vastaan päihtyneenä. Allekirjoitan lopuksi koko homman erääseen filosofiin viitatakseni kohdassa "terveisin".

1. Dogmaattinen filosofia vaatii sääntöjä
1.1. Erityisesti säännön tarkennuksia
1.2. Näistä ei saa poiketa
2. Säännöt ovat rakennelma.
2.1. Sääntöjen on oltava ymmärrettäviä kaikille kaikissa tilanteissa.
2.2. Jos säännöt vaativat erityistä kykyä tulkintaan, sääntöjä on tarkistettava.
2.2.1. Sääntöjen muutokset tehdään konsensus-periaatteella
2.2.1.1. Mitään sääntökokoelmaa ei voida tehdä ilman, että hyväksytään ensimmäinen sääntö

Se oli eräs Sadankomitean perustajajäsenen oppipoika, joka vastaavalla tavalla lähti kieltä määrittelemään. Tuo oma sääntöviritelmä oli sekä hänen inspiroimaansa, että Lars Von Trierin väkevöittämää. Muotoilu iloitsee molempien parhaimmilla puolilla. Sivuhuomautuksena sanottakoon, että Von Trier oli ensimmäisenä rikkomassa sääntöjään.

Minulla on erityinen syy olla viehättynyt säännöistä - ja sääntöjen rikkojista. Yksi hienoimpia kirjoja, joita olen lukenut, on ollut Pentti Saarikosken kääntämän Aristoteleen Runousopista. Saarikosken kielenkäyttöä on epäilty useampaan otteeseen. Esimerkiksi hänen käännöstään Siepparista Ruispellosta on syytetty liiasta kielen vapaudesta. Vertailukohteena on käytetty kirjasta tehtyä tuoreempaa käännöstä. Helsingin Sanomien kriitikko oli sitä mieltä, että vaikkakin Saarikosken kieli on eläväisen tuntuista, niin se oli kuulemma aikaan sidottu. Saa nähdä mitä mieltä tulevat kriitikot ovat kriitikosta itsestään.

Ala-asteella muistan opettajan joskus käyttäneen ilmaisua "lukea kuin piru Raamattua". Se tarkoittaa sitä kun yritetään etsiä itseä palvelevia kohtia. Tahallaan yritetään ymmärtää väärin. Huomattuani eräs päivä (se ei oikeasti tapahtunut päivässä, mutta tykkään ajatella asiaa niin, aika kultaa muistoja), että en ole ns. enää uskossa, aloin itsekin lukemaan Raamattua kuin piru. Olin joskus sekä pettynyt siihen, että uskoni ei ollut vahvimman kiven päälle rakennettu(sic), mutta myös siihen, minkälaisen huijauksen vallassa kaikki ympärillä elävät. Olin vihainen.

Aloin näkemään kaikkialla uskonnon pilaamia asioita. Minusta oli käsittämätöntä, miten rauhaa rakastavan uskonnon nimissä tehtiin niin paljon vääryyksiä, jopa Raamatussa kiellettyjä asioita. En silloin vielä tuntenut käsitettä "rusinoita pullasta" siten kuin ymmärrän sen nyt. Nykyään se on jo niin itsessään arkipäiväinen osa ajattelua, että en edes käytä sitä kuvailemaan yhtään mitään. Se on kuin tuurijuopon ajattelua, joka juo, koska se tuli niin halvaksi muuhun juomiseen verrattuna.

3. Humalaisen logiikka on viettelyksistä vapaa
3.1. Humalaisen logiikka on suljettu järjestelmä
3.2. Ainoa ero humalaisen logiikan ja humalaisen taiteen välillä on se, että humalaisen taiteen on oltava uskottavaa.
3.2.1. Jos humalaisen logiikka on uskottavampaa kuin humalaisen taide, humalainen saa muuttaa sääntöjä. Palaa aikaisempiin kohtiin.
3.2.2. Palaa niin kauas taaksepäin kuin tarvitaan.

Muistelisin joskus yrittäneeni perehtyä aiheeseen, mihin ihmiset vetoavat kun he haluavat perustella miksi heidän väittämänsä ovat oikeita. Järjestys on keinotekoinen, mutta saattaa sisältää kaiken.

4. Perustelut
4.1. Traditionaalisuus
4.1.1. Näin on tehty aina ennenkin
4.1.2. Avioliitto on lapsen isän ja äidin välinen - tai jotain.
4.2. Auktoriteetti
4.2.1. Tämä henkilö, joka on hyvä tässä, on tosiaan tätä mieltä.
4.2.2. Siksi tähän kannattaa sijoittaa juuri nyt.
4.3. Muutos / uutuus
4.3.1. Tämä on parempi kuin aikaisemmat.
4.3.1.2. Tai ainakin tykkään tästä enemmän
4.4. Ristiriidan ratkaiseminen / kompromissi / johdonmukaisuus
4.4.1. Aikaisemmat säännöt eivät sovellu tähän, joten meidän on valittava.
4.4.1.b) siksi muutos
4.5. Luonto
4.5.1. Ihmisen byrokratiaa suuremmat voimat
4.5.2. Ihmisen symbioottisuus Gaian kanssa
4.6. Jatkuvuus
4.6.1. Lapset ovat tulevaisuus
4.6.2. Luonnonvaroja pitää jättää tuleville sukupolville
4.6.3. Ehkä joku aika-avaruusjatkumokin toimii tähän
4.7. Välttämättömyys
4.7.1. Kaikki muut vaihtoehdot ovat niin huonoja, että niitä ei edes tule harkita

Uskoisin, että tuosta ylläolevasta listasta löytyy lähes täydellinen luokittelu, millä voidaan perustella mielipiteitä, faktoja että toimenpiteitä. Mutta näihin Ludwigeihin ja näihin luuloihin.

Luuloisesti ludvisoiden luulemasi luullokas,
Jaakko

p.s. Ero humalaisen ja jumalaisen välillä on se, että en usko olevani humalassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti