maanantai 20. heinäkuuta 2015

Osa 3

Jaakko.

En suostu käyttämään pilkkua. Tämä on oma tyylillinen nyanssini. Kai ymmärrät ja suot minulle tämän? Isänmurhan sijasta tein pilkunmurhan. Kiitokset Freudille.

Mä kirjotan tässä taas saatanan väsyneenä vetäen kahvia ja kuunnellen jotain bluesin klassikoita. Johnny Winteriä näköjään nyt sinertää taustalla. Ennenaikaiset pahoitteluni jo tekstin mahdollisesta sekavuudesta ja kykenemättömyydestä tulkita tekstiäsi reilusti ja asiallisesti.

En tiedä oliko nää kijroitusvirheet joku oma vivahde tossa sun kirjeessä, kun satuttiin puhumaan päihteistä. Mulla ei oo muuten ihan loppuun asti hiottu äidinkieli ja kirjoittamisen taito(jouduin googlettamaan nytkin muutaman yhdyssanan varmistuakseni niistä).

Reaktiivisuus trendejä kohtaan on oma tapani toteuttaa individualismiani. Tosin sillä tavalla, että teen sen ironisesti. Tämä aiheuttaa minulle jotain tyydytystä.

Ainiin piti kirjoittaa jotain raflaavaa. Olen ateisti ja todellisen jumalan ilmaantuessa potentiaalinen misoteisti. Lempiasentoni on takaapäin(perusanaali, eli oikeastaan doggy style. Intertekstuaaliset viittaukset ovat parhaita ku ne pitää selittää) ja päihteistä nautin satunnaisesti tupakkaa ja alkoholia.

Aloitin aiheen läpikäymisen nyt ensin kertomalla omat preferenssini. Taisit sivuuttaa täysin uteluni siitä osaako irlantilaiset asian paremmin. Tulkitsen tämän aggressiivisena aiheen välttelynä. Voisit kuitenkin kertoa oman kolminaisuuden itsestäsi: 1) uskonnollinen kantasi 2) parasta seksissä 3) päihteesi.

Mahtavaa,
Juho

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti